Yhteiskunnassamme tuntuu olevan vallalla kummallinen halu suosia kaikkea hienolta kuulostavaa "elittiä", "huippua" ja "innovaatiota". Lapsipuolen asemaan jäävät ihmisten arki ja perustarpeet.

Tästä kuvaava esimerkki on uusi innovaatioyliopisto, johon valtiolla riittää rahaa satoja miljoonia euroja. Teknillisen korkekoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen Aalto-korkeakouluksi on valtakunnan erityisessä suojelussa. Sen sijaan kuntien valtionosuuksiin perusopetuksen pistämiseksi kuntoon ei avokätisyys riitä.

Innovaatioselonteossaan hallitus tunnustaa, että Suomen menestys on perustunut laadukkaaseen koulutusjärjestelmään. Hallitus vakuuttaa ylevästi jatkossakin turvaavansa koko maassa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Valtio on lupautunut rahoittamaan Aalto-yliopistoa varten perustettua säätiötä 500 miljoonalla eurolla, edellyttäen että muilta rahoittajilta saadaan kerättyä 200 miljoonaa. Ensi vuonna valtio laittaa pottiin 200 miljoonaa.

Hallituksen lennokkaiden puheiden ja kuntien todellisuuden välillä on räikeä ristiriita. Lasten oikeus opetukseen vaarantuu entistä useammassa kunnassa opettajien lomautusten vuoksi. Hallituksen suuret puheet tukiopetuksen tarpeellisuudesta ja kerhotyön kehittämisestä jäävät ontoksi sanahelinäksi, kun sairastuneille opettajille ei palkata sijaisia ja koulunkäyntiavustajista luovutaan.

Valtio on varannut ensi vuodelle lisärahaa vaivaiset 16 miljoonaa euroa koulujen opetusryhmien vapaaehtoiseen pienentämiseen. Aalto-yliopiston hulppeisiin lisäsatsauksiin verrattuna summa on hävyttömän pieni. Vaatimuksiin luokkakokojen rajoittamisesta lailla hallitus suhtautui välinpitämättömästi.

Lyhytnäköisessä säästövimmassa tehdyt leikkaukset merkitsevät lapsille entistä pidempiä ja vaarallisempia koulumatkoja, henkilökohtaisen ohjauksen riittämättömyyttä ja turvattomampia luokkia. Opettajien jaksaminen vaarantuu ja kalliiden tuki- ja erityispalvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa.

Ylisuuret opetusryhmät on saatava pienemmiksi. Epärealististen huippuinnovaatioiden sijaan olisi satsattava perusopetukseen. Suomen vahvuus on koko väestön tasaisen korkeassa sivistyksessä ja kaikkien yhtäläisissä mahdollisuuksissa. Perusopetuksen rapauduttua ei kovin kaksisia innovaatioitakaan ole odotettavissa.

Tämän päivän Turun Sanomissa oli juttu Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemästä kyselystä kauppojen aukiolosta. Seudun kauppiasyrittäjistä kaksi kolmasosaa haluaa pitää kauppojen aukiolosäännökset nykyisellään.

Lisäksi kolmasosa kauppiaista halusi jopa supistaa nykyisiä aukioloaikoja.

On pakko ihmetellä: Kuka oikein haluaa taas väkisin lisätä kauppojen aukioloaikoja, kun kauppiaat itsekin sitä vastustavat. Kuka haluaa Suomesta yhteiskunnan, joka toimii ylikierroksilla seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia vuorokaudessa?

Vapauttamista vastustavat monet pienyrittäjät, joille aukioloaikojen sääntely mahdollistaa edes yhden lepopäivän pitämisen viikossa. Jotkut kauppiaat eivät nykyisinkään halua siirtyä kauppakeskuksiin pitkien aukiolovaatimusten takia.

Vapaita aukioloaikoja perustellaan sillä, että rajoitukset suosivat pieniä myymälöitä. Tämä taas mukamas asettaisi yritykset eriarvoiseen asemaan. Kuinkakohan on? Toinen toistaan suurempia automarketteja nousee tasaiseen tahtiin ympäri maata. Eivätkä pienten kivijalkakauppojen omistajat näy ansiotilastojen kärjessä.

Isänpäivänä monien huoltoasemien edustoille muodostui pitkiä jonoja. Syynä ei ollut halpa bensa tai renkaidenvaihto. Bensa-asemien kaupat vetivät väkeä, sillä muut kaupat olivat kiinni isänpäivä-sunnuntaina.

Bensan myynnistä on monelle huoltamolle tullut vain sivubisnes. Moottorivikaan taitaa nykyisiltä huoltamoilta olla turha etsiä apua. Suuri osa niiden katteesta tulee vapaasti auki olevasta ruokakaupasta.

Suurtenkin ruokakauppojen ympärivuorokautinen aukiolo sallitaan, jos ne vain ovat muodollisesti osa bensa-asemaa. Tämä ei ole reilua ja vääristää kilpailua.

Kauppojen sijoitteluun voidaan vaikuttaa kaavoituksen avulla. Huoltoasemien erityiskohtelu on johtanut moottoritieliittymien valtavien maantiekeitaiden paisumiseen. Matkailijan öisen välipalan tai mökkiviikonlopun saunaoluiden hankkimiseen riittäisi kyllä pienempikin putiikki.

Turun vanha valtuusto yrittää viime töikseen vielä ennen vuoden vaihdetta runnoa läpi pysäköintiluolan rakentamisen kauppatorin alle. Tämähän on suorastaan demokratian halventamista!

Turun kauppatorin eli kaikkien turkulaisten yhteisen olohuoneen pelastaminen tai autoilulle uhraaminen on päätettävä uudessa nyt neljäksi vuodeksi valitussa valtuustossa.

Onneksi valppaat ja aktiiviset kansalaiset ovat heränneet. Toriparkista puuhataan kunnallista kansanäänestystä. Hienoa! Jokaisella turkulaisella tulee olla oikeus sanoa asiasta mielipiteensä.

Kauppatorin kohtaloa ei saa ratkaista vain liike-elämän etujen mukaan. Kansalaiset päättäkööt ja uusi valtuusto kantakoon vastuunsa.

Parkkiluolaa perustellaan keskustan elävöittämisellä. Mutta torin laidallahan on jo parkkiluola Louhi. Kuinka kummassa uusi luola elävöittäisi keskustaa? Toriparkille esitetyt vaihtoehdot kaikuvat tietyissä piireissä kuuroille korville.

Turun keskustaa näivettää ennen kaikkea joukkoliikenteen laiminlyönti ja toinen toistaan suurempien automarkettien rakentaminen kauas keskustan ulkopuolelle. Virhettä ei paikata houkuttelemalla lisää autoja toriparkilla ydinkeskustaan.

Marraskuinen kauppatori voi olla masentava paikka. Autot tupruttavat pakokaasuja ja roiskuttavat ruskeanharmaata loskaa. Tilanne pahenisi uuden toriparkin myötä.

Uuteen toriparkkiin jonottavat autot lisäisivät entisestään saasteita, melua ja ilmastonmuutosta. Bussien kulku hidastuisi lisääntyneissä ruuhkissa. Parkkiluolan betoniset ajorampit veisivät tilaa jalankulkijoilta.

Aurajoen rannat kahviloineen, kävelykatuineen ja puistoineen ovat Suomessa ainutlaatuista ja upeaa kaupunkikulttuuria, josta saa olla ylpeä.

Tällainen on mahdollista myös kauppatorilla, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Yksityisautoilun suosimisen sijasta pitäisi nyt rakentaa saasteetonta raideliikennettä ja laaja yhtenäinen kävelykeskusta.

Nyt ne menivät ja tekivät sen. Suomen hallitus ja presidentti Tarja Halonen viestittävät maailmalle, että me, suomalaiset, emme halua luopua rypälepommeista. Juuri kun Suomi ja suomalainen Martti Ahtisaari on ensimmäisen kerran saanut rauhan Nobelin-palkinnon! Se siitä suomalaisten maineesta ja rauhantahdosta.

Aiemmin puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ovat katsoneet, että rypäleasekielto heikentäisi ratkaisevasti Suomen puolustuskykyä. Asevaraiseen turvallisuuteen uskova Suomi alkaa olla Länsi-Euroopassa kummajainen.

Yli sata maata kokoontuu joulukuun 3. päivä Osloon kieltämään rypäleaseet. Kokouksen isäntämaa Norja jatkaa aseidenriisunnan perinnettään. Myös Suomen virallinen ulkopolitiikka on tähän saakka korostanut rauhanomaisia keinoja ja aseidenriisuntaa. Kaikkein epäinhimillisimmät ja tehokkaimmat aseet kuten taistelukaasut, biologiset aseet ja ydinpommit Suomi on itseltään kieltänyt.

Rypäleaseneuvotteluissa Suomi on ollut mukana ilmeisesti vain sopimusta vesittääkseen. Nykyinen ylimielinen suhtautuminen kansainväliseen aseidenriisuntaan on suorastaan häpeällistä.

Merkittävät kansalaisjärjestöt vetosivat tällä viikolla hallitukseen ja ulkoministeri Alexander Stubbiin (kok), että Suomi liittyisi rypäleasekieltoon. Suomen Punaisen Ristin, Unicefin ja Kirkon ulkomaanavun vetoomus kaikui näköjään kuuroille korville.

Myös presidentti Tarja Halonen on aiemmin kummastellut hallituksen vaihtoehdottomuutta. Hän toivoi puolustusvoimien selvittävän, mitä vaaditaan, jotta Suomi voisi sopimukseen liittyä. Eihän Suomen puolustus voi olla kansainvälisen oikeuden vastaista!

Oslon sopimuksen myötä rypäleaseet eivät enää ole kansainvälisesti hyväksyttäviä. Muut EU-maat eivät voi enää valmistaa tai myydä niitä Suomelle, eikä niitä saa kuljettaa Euroopan satamien kautta. Mitä hallitus nyt päätöksellään tavoittelee? Aikooko Suomi pistää pystyyn oman rypäleaseteollisuuden? Tuonti itärajan kautta Venäjältä tai Kiinasta olisi helpompaa. Löytyykö sieltä suunnasta kokoomuslaisen uuden asepolitiikan arvoyhteisö?

Ennemmin tai myöhemmin Suomen on liityttävä rypälepommit kieltävään sopimukseen. Kun Suomi häntä koipien välissä kieltää rypäleaseet 20 vuotta muiden sivistysmaiden jälkeen vuonna 2028, pidetään niitä yhtä epäinhimillisinä kuin kemiallisia ja biologisia aseita nykyisin.

Sitä ennen Suomi on upottanut aseiden hankkimiseen ja korvaamiseen miljardeja euroja. Uskottavuuden rauhan ja aseidenriisunnan edistäjänä Suomi on tuolloin menettänyt jo kauan sitten. Militarismista tuskin Suomelle Nobeleita jaetaan.

Huomasin hätkähdyttävän uutisen naapurimaastamme. Svenska Dagbladet -lehden mukaan jopa kolmasosa ruotsalaisista haluaisi mieluiten asua aidatulla alueella, jonne pääsyä rajoittettaisiin koodeilla tai lukoilla. Asumisen turvallisuutta haluttaisiin lisätä myös kotien kameravalvonnalla ja murtohälyttimillä.

Pelkään, että tällaiset amerikkalaistyyppiset vartioidut ja aidatut asuinalueet voivat tulla myös meille Suomeen.

Syy turvattomuuteen ei löydy videopeleistä tai hevimusiikista, vaan pohjoismaisen hyvinvoinnin hylkäämisestä. Suomi ja Pohjoismaat olivat koko maailman esikuvia siinä, miten talouselämän edut ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus oli onnistuneesti yhdistetty. Nyt tämä ajattelu on hylätty.

Oikeiston hallitsemassa Suomessa eriarvoistuminen on kaikkein pisimmällä. Olemme pudonneet kelkasta monilla mittareilla. Enää Suomea ei hyvinvoinnissa edes verrata muihin Pohjoismaihin. Sen sijaan haetaan tavoitteita esimerkiksi terveydenhuollossa "Euroopan keskitasosta".

Kokoomus haluaa uhrata turvallisuuden lyhytnäköisen voitontavoittelun vuoksi. Nykyisessä taloustilanteessa halutaan elvyttää veroja alentamalla. Valtion tuloja vähennetään ja tämä korvataan kaikkein köyhimpien selkänahasta julkisia palveluja karsimalla. Turvattomuus lisääntyy.

Kouluterveydenhuolto saataisiin Stakesin laskelmien mukaan kuntoon 150 miljoonalla eurolla. Tähän satsaukseen hallitus ei ole valmis.

Sen sijaan sotavoimien menoihin hallituksen piikki on auki. Hornet-hävittäjien uusimiseen ollaan valmiita upottamaan hulppeat 1,6 miljardia euroa ja taisteluhelikoptereihinkin törsätään 400 miljoonaa. Henkilömiinojen korvaamisen väitetään vaativan toista miljardia.

Rikkaita suosivien veroratkaisujen ja asehankintojen sijasta pitäisi satsata julkisiin palveluihin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Taloudellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.lisäämällä saadaan sekä talouteen elvytystä että kaikille turvallisempi yhteiskunta.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) esitti tänään Ylen aamu-tv:ssä ilmastoteknologiaa Suomelle lamalääkkeeksi. Vanhasen mukaan myöskään EU:n ilmastopaketista ei ole syytä tinkiä talouskriisin takia.

Hyvä! Kivaa olla joskus samaa mieltä pääministerin kanssa. Yleensä keskusta on halunnut tukiaisia vain maatalouden biopolttolaitoksille. Nyt vielä odotan, että seuraako puheista myös tekoja.

Hallitus esittelee oman ilmasto- ja energiastrategiansa eduskunnalle marraskuussa. Siinä esitetään keinot selviytyä EU:n asettamista tavoitteista. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan uusiutuvalla energialla on tarkoitus tuottaa vuonna 2020 enemmän energiaa kuin nyt ydinvoimalla. Lisäksi kokonaisenergiankulutus käännetään laskuun. Tavoitteet kuulostavat hyviltä - toivottavasti vihdoin nähdään myös konkreettisia ehdotuksia.

Uusiutuvan energian suurin potentiaali on tuulivoimassa. Tuulimyllyjä nouseekin nyt hurjaa tahtia ympäri Eurooppaa. Eilistä teknologiaa edustaviin ydinvoimaan ja turpeeseen satsanneella Suomella on pitkä matka kurottavanaan. Vuonna 2007 Suomessa tuulisähkö vastasi vaivaista 0,2 prosenttia maamme sähköntuotannosta. Nykyisellä rakentamisvauhdilla EU:n minimitavoitteet jäävät saavuttamatta.

Ruotsissa ja Hollannissa rakennettiin viime vuonna Suomeen verrattuna lähes kymmenkertaisesti uutta tuulivoimaa. Suomea enemmän rakennettiin myös mm. Virossa, Tsekissä ja Bulgariassa.

Tanska saavutti tuulisähkössä Vanhasen vision mukaisen 2000 MW:n tason jo vuonna 2000. Tuulivoimateknologian suurvalta tuottaa 90 prosenttia maailman tuuliturbiineista ja ala työllistää Tanskassa yli 20 000 ihmistä.

Suomeen ei ole syntynyt merkittäviä tuulisähköalan toimijoita. Energia- ja ilmastokysymyksissä otetaan todellisuudessa jopa takapakkia. Keskustan ministerit ajavat itsepintaisesti turvetta uusiutuvaksi energiavaraksi vastoin kaikkia tutkimuksia. Kivihiiltäkin pahempaa kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajaa myös tuetaan syöttötariffilla. Päästötön tuulivoima ei vastaavaa etua saa.

Koko oppositio jätti tänään välikysymyksen terveydenhoidon tasosta. Lisää rahaa tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon ja varsinkin kouluterveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin.

Vanhasen hallitus ei ole ymmärtänyt, millainen kriisi esimerkiksi terveyskeskuksia on uhkaamassa.

Monissa kunnissa on vähennetty kouluterveydenhoitajia ja oppilaiden vastaanottokäyntejä. Nykyisin yhdenkään läänin alueella ei enää tehdä suositusten mukaisia laajoja terveystarkastuksia. Vain reilussa puolessa kunnista kouluterveydenhoitajien määrä on edes lähellä suosituksia.

Nykyiset suositukset rittävät hädin tuskin vuosittaiseen pituuden ja painon mittaukseen. Eikä edes näitä suosituksia valvota.

Nykyisten suositusten mukaan yhden terveydenhoitajan pitäisi vastata 600 oppilaasta. Tämä on aivan liian paljon. Miten yksi kouluterveydenhoitaja voisi tuntea perusteellisesti näin monen koululaisen tilanteen?

Työpaikkojen työterveyshoitoa pidetään Suomessa korkeassa arvossa. Lasten terveys kouluissa ei saa samaa huomiota.

Suomea on jo toisen kerran kohdannut lyhyessä ajassa järjetön koulutragedia. Kauhajoella tapahtunutta silmitöntä väkivaltaa ei mitenkään voi hyväksyä eikä ymmärtää. Meidän kaikkien pitää tehdä kaikki voitava väkivallan ennalta ehkäisemiseksi.

Ongelmat eivät synny vuodessa eikä kahdessa vaan vuosikymmenten myötä. Kouluterveydenhuollon alasajo ja liian suuret koululuokat ovat olleet vakava ja anteeksiantamaton virhe.  Yhteisöllisyyden vahvistaminen on varmasti äärimmäisen tärkeää tällaisissa prosesseissa, mutta myös aseiden saatavuutta on rajoitettava.

Suomessa on maailman liberaalein aselainsäädäntö USA:n jälkeen. Meillä on kodeissamme 1,6 miljoonaa asetta. Meillä on eniten aseita koko Euroopassa henkeä kohden. Tähän olisi pitänyt puuttua.

Mihin ennalta ehkäiseviin toimiin hallitus ryhtyi Jokelan tragedian jälkeen? Käsiaseiden saannin vaikeuttamiseksi ei ainakaan juuri mihinkään. Tiukka ja hyvin valvottu aselainsäädäntö on kaikkien yhteiskunnan jäsenten etu.

On käsittämätöntä, että Suomessa suojellaan ihmisten oikeutta ampua viimeiseen asti. Miksi tappoaseita pitäisi saada säilyttää kotona? Miksi ylipäätään kenenkään pitää saada hankkia pistooli yksityiskäyttöön?

Poliiseilla ei ole riittäviä resursseja haastatella luvanhakijoita. Sisäministeri Anne Holmlundin mukaan perusteellisia haastatteluja ei voida luvanhakijoille tehdä, koska hakijoita on 60 000 vuosittain. Eikö silloin olisi syytä rajoittaa myönnettävien lupien määrää, jotta nämä haastattelut voidaan riittävällä tarkkuudella tehdä?

Mitä täytyy tapahtua ennen kuin hallitus toimii? Pääministerin tulkinta on, että tämä on vain uudenlaista rikollisuutta. Sisäministerin vastaus on lisäselvitykset toisensa perään. Tuntuu ihan kuin näitä EU direktiivejä käytettäisiin tekosyynä, kun todellisuudessa aseiden saantia ei haluta rajoittaa.

Kyse on poliittisesta valinnasta. Ministeri Holmlund ei mielestäni ole hoitanut velvollisuuttaan ja tehnyt työtään tilanteen kohentamiseksi, siitä johtuu häneen kohdistamani kritiikki.

Olen pitkin alkusyksyä ihmetellyt puolustusministeriön virkamiesten ja kokoomusministereiden kannanottoja rypäleaseiden puolesta. En usko että tällaisia julkituloja muualla maailmassa edes kehdataan tehdä.

Yli sata valtiota kokoontuu 3. joulukuuta Osloon allekirjoittamaan vuosikymmenen merkittävintä aseidenriisuntasopimusta. Suomi oli kesällä Dublinissa mukana hyväksymässä rypäleaseet kieltävää sopimustekstiä. Se ei ole täyskielto ja jättää mahdollisuuden teknologiakehitykselle. Nyt kun olisi allekirjoituksen aika, on hallitus Suomessa alkanut kiemurrella.

USA haluaa pitää rypäleaseensa, kuten aikoinaan miinansa. USAn merkittävimmät Nato-liittolaiset Euroopassa ja Kanada ovat silti rypäleasekiellossa mukana. Miljoonien pommien varastot tullaan tuhoamaan Englannissa, Ranskassa ja Saksassa. Naton yhteisoperaatioissa on vaikea kuvitella käytettävän tulevaisuudessa rypäleaseita.

Aikanaan voimaan saatu miinakieltosopimus leimasi henkilömiinat niin voimakkaasti, ettei USAkaan ole niitäkään viimeiseen kymmeneen vuoteen käyttänyt.

Rypäleaseet ovat erittäin tehokkaita aseita. Ne eivät kykene erottelemaan uhrejaan, minkä vuoksi 98 prosenttia uhreista on ollut siviilejä. Siksi ne kielletään. Osin samoista syistä kiellettiin aikoinaan erittäin tehokkaina pidetyt kemialliset ja biologiset aseet. Kaikki sopimuksen osapuolet joutuvat tinkimään maanpuolustuksen edusta yhteisen inhimillisen edun nimissä.

Tämä on aseidenriisunnan ydin. Suomen hallitus ei voi vain hurskastella ja vaatia muita tekemään jotain mihin ei itse ole valmis.

Kaukana kriiseistä sijaitseva Suomi pitäytyy hampaat irvessä aseisiinsa ja maantieteelliseen erityisasemaansa. Eikö Libanonilla ole erityisasema Israelin ja Syyrian välissä? Entä Tshadilla sisällissotaa käyvän Sudanin naapurissa? Molemmat ovat valmiita luopumaan rypäleaseista.

Suomen virallinen ulkopolitiikka on toisen maailmansodan jälkeen korostanut rauhanomaisia keinoja ja aseidenriisuntaa. Onko suunta nyt kokoomuksen johdolla ja muiden hallituspuolueiden säestäessä muuttumassa?

Henkilömiinakielto ryvetti jo Suomen maineen aseidenriisunnan puolestapuhujana. Jos sama toistuu rypäleaseiden kohdalla, on kysymys jo linjanvedosta: asevarustelu ja kansallista puolustusta pönkittävä militarismi menee humanitäärisen oikeuden ja kansainvälisen yhteistyön edelle.

Suomella on jo Länsi-Euroopan suurin tykistö. Onko Suomi tulevaisuudessa myös Länsi-Euroopan ainoa rypäleasevaltio?

Eduskunnan kyselytunnilla puhuttiin eilen puunjalostusteollisuuden irtisanomisista ja tehtaiden lakkauttamisista. Yhden tunnin keskustelu näin isosta asiasta ei ole riittävän vakavaa suhtautumista.

Metsäteollisuuden irtisanomisten taustalla on myös hallituksen taitamattomuus puuhuollon turvaamiseksi. Ainoa asia mitä hallitus on tehnyt, on verohelpotukset metsänomistajille.

Kun yhdeltä paikkakunnalta sanotaan irti monta sataa ihmistä ja kokonaisia tehtaita lopetetaan, luulisi että maan hallituskin yrittäisi puuttua asiaan. Vähintäin pitäsi kertoa mitä aiotaan tehdä tehtaiden jatkon turvaamiseksi. Onko suunnitelmia selvittää raaka-aineen hinta ja saatavuus, energian hinta, kuljetuskustannukset ja kaikki muutkin vastaavat tekijät.

Mikäli jatkaminen ei kaikkialla ole mahdollista, pitää turvata työntekijöiden asema muutoksessa. Ennen kaikkea asuntovelallisten asema on tukala. Aikooko hallitus esimerkiksi vaatia pankeilta riittävän pitkää lykkäystä velkojen maksuun?

Kun paikkakuntaa kohtaa näin iso myllerrys, on muualta työtä etsivien usein mahdotonta saada asuntoaan kaupaksi millään järjellisellä hinnalla. Eikö tällaisessa tilanteessa valtio voisi lunastaa asuntoja?

UPM:n ja Stora Enson irtisanomiset osoittavat jälleen, että Suomessa on liian halpaa irtisanoa työntekijöitä. Suomen lainsäädäntöön on nopeasti saatava eroraha, joka maksetaan irtisanottaville. EU:ssa on myös löydettävä yhtenäinen käytäntö erorahoihin. Irtisanomisuutisia tulee tulevaisuudessa yhä tiheämmässä tahdissa, mikäli tehtaiden sulkeminen on lähes ilmaista täällä Suomessa.