Hallitus haluaa pidentää työuria opiskelua tehostamalla. Kuinka kummassa tämä voi onnistua, jos samalla opiskelijoiden toimeentulo heikkenee jatkuvasti? 

Osallistuin sunnuntaina toisen kerran elämässäni BirdLifen pihalintujen bongaukseen. Viime vuonna siihen osallistui 15 000 ihmistä 10 000 pihalla.

Se oli jännittävää, ihan kuin jossain kilpailussa. Yllättävintä oli, että lumisessa talvimaastossa pihoilla ja metsässä on niin paljon ja erilaisia lintuja. Pitää vain malttaa keskittyä niitä hiljaa tarkkailemaan.

Kiertelimme perheen isännän ja koiramme kanssa tunnin ajan Halisten liikuntapoluilla. Koira oli aivan ihmeissään, sillä se on tottunut määräämään tahdin. Nyt piti pysähtyä milloin missäkin pusikossa, kun isäntä halusi kiikaroida, kun kuului lintujen ääniä tai näkyi liikahduksia.

Näimme peräti kymmenen eri lintulajia ja 40 lintuyksilöä.

Aloitimme bongauksen lintulaudaltamme. Sinne ei tullut kuitenkaan nyt yhtään lintua.

Kun lähdimme kuntopolkua pitkin Aurajoelle kohti Halisten tilan hevostalleja, alkoi kuitenkin näkyä jännittäviä ja yllättäviä lajeja. Jo matkalla lensi ylitsemme harmaalokki, joka oli ilmeisesti matkalla Topinojan kaatopaikalta kohti satamaa.

Niitä oli nähty pihabongauksessa vain 36 pihassa koko Suomessa, kun sunnuntai-iltaan mennessä oli lintuhavaintonsa ilmoittanut 6 082 pihaa. Toiseksi harvinaisin havaintomme oli varpushaukka, joita koko maassa oli ilmoitettu nähdyn vain 305 yksilöä.

Rivitalojen pihalla kyhjötti koivussa mustarastas. Varsinainen lintuparatiisi oli kuitenkin Halisten hevostallit, jossa linnuilla varmaankin on talvellakin lämmintä ja syötävää.

Siellä ensin kuulimme ja sitten näimme metsikössä naputtelemassa käpytikan, joka päästi katselemaan touhujaan aivan läheltä puun alta.

Tallien pihalla puissa jökötti parissakin parvessa viherpeippoja ja keltasirkkuja, joita ei ole näkynyt meidän lintulaudallamme koko talvena lainkaan.

Samassa suhahti matalalla vielä varpushaukka ohi. Olimme melkein yhtä hyviä kuin presidentti Tarja Halonen, joka näki omassa pihabongauksessaan Mäntyniemessä peräti kanahaukan.

Viime vuonna näimme kotipihallamme vain viisi lintulajia, mutta yksilömäärä oli suurempi. Suurin syy oli silloin lämpimämpi talvi ja pihamme yli lentäneet 35  harmaalokkia.

Suomen hallitus päätti viime viikolla kasvattaa Suomen sotajoukkoja Afganistanissa. Suomella on nyt Afganistanissa 121 sotilasta. Määrää aiotaan nyt kasvattaa lähes kahteensataan.

Hallitus ei välittänyt kysyä asiasta etukäteen eduskunnan mielipidettä. Kuitenkin A-studion (25.1.) tekemän kyselyn mukaan enemmistö eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenistä vastustaa lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin.

Valiokunnassa hallituspuolueiden edustajista lähinnä kokoomuksen Eero Akaan-Penttilä ja Ilkka Kanerva kannattavat lisäjoukkoja.

Yhdysvallat on päättänyt lähettää Afganistaniin 30 000 sotilasta lisää. Osa näistä joukoista sijoitetaan samalle alueelle, jossa myös suomalaiset sotilaat toimivat. Yhteistyön tiivistyminen amerikkalaisten kanssa voi merkitä myös suomalaisille joukoille yhä verisempiä taisteluita.

Presidentti Barack Obama on ilmoittanut syyksi Afganistanin sotaan terrorismin ja Yhdysvaltojen oman turvallisuuden. Ilman terrorismin uhkaa joukot voitaisiin vetää pois vaikka heti.

Myöskään kokoomuksen sotainnolle syynä eivät ole humanismi ja ihmisoikeudet. Syy on poliittinen ja se on Yhdysvaltojen miellyttäminen. Tämän sanoi A-studiossa ääneen myös maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jarmo Limnéll.

Yhdysvallat on vuosia jatkuneilla sotatoimillaan ajanut Afganistanin kaaokseen. Poliittista ratkaisua konfliktiin on yhä vaikeampi löytää. Haluavatko Ilkka Kanerva, Alexander Stubb ja kokoomus todella kiihtyvää sotaa Talebania vastaan? Sekö on Suomen etu?

Naton johdolla Afganistanissa ei ole kahdeksaan vuoteen haluttu hahmotella tietä kohti rauhaa. Suomen hallituksen sotatoimien kiihdyttämistä tukevat päätökset jättävät neuvotteluratkaisun, siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön entistäkin pienempään rooliin.

Suomen sotiminen yhä tiiviimmin amerikkalaisten rinnalla vie meidät vain kohti turvattomampaa tulevaisuutta.

Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet niin, että nyt on otettu takapakkia jo yli neljä vuosikymmentä. Viimeksi täällä oli yhtä suuret tuloerot 1960-luvun alussa.
 
Kunnallisverot, maksut ja vuokrat nousevat sitä tahtia, että pienituloisimpien suomalaisten reaalitulot itse asiassa laskevat koko ajan.  Erityisesti opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset ovat entistä heikommilla
 
Rikkaille veronalennuksia antava hallitus ei välitä  yli miljoonan suomalaisen  pienituloisen ahdingosta. Kasvava joukko jätetään pienten avustusten ja pienipalkkaisten pätkätöiden varaan.
 
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä päätti tänään vaatia hallitukselta välikysymyksellä vastausta perusetuuksien korotukseen.
 
Tähän saakka ministerit ovat aina vastanneet:  " annetaan sosiaaliturvaa uudistavalle Sata-komitealle työrauha!"  No komitea tuli ja meni, eikä sieltä kaksisia ehdotuksia tullut. Yksimielisyyteen päästiin ainoastaan siitä, ettei perusturvaa ole varaa nostaa!
 
Jotta  pienimmät etuudet saataisiin ansioiden kehitystä vastaavalle tasolle, olisi korkeakouluopiskelijan opintorahaa välittömästi korotettava  60 prosenttia, työttömän peruspäivärahaa 37 prosenttia, lapsilisää  yli 70 prosenttia, kansaneläkettä  liki 30 prosenttia ja toimeentulotuen perusosaa 44 prosenttia.
 
Vasemmistoliiton tavoitteena on kaikille suomalaisille vähintään 750 euron perusturva kuukaudessa.

Mitä ihmettä hallitus oikein puuhaa? Onko tarkoitus uudella vesilailla mahdollistaa Vuotoksen rakentaminen? Korkein hallinto-oikeus on sen kieltänyt. Uusi laki ei saa sallia Vuotoksen rakentamista.

Tuskin tuli kännykkääni viesti, että hallitus antaa uuden vesilain, kun heti perään piippasi uusi STT:n tekstiviesti. Siinä Kemijoki Oy ilmoittaa aloittavansa Vuotoksen allashankkeen valmistelun, koska yhtiön mukaan uusi laki antaa siihen mahdollisuuden.

Viestit tuntuvat kulkevan kovin nopeasti voimayhtiöiden suuntaan.

Vihreät tuntuvat olevan vesilakiin tyytyväisiä. Ainakin Vihreä Lanka kirjoittaa, että uudessa laissa ei ole Keskustan vaatimaan niin sanottua Vuotos-poikkeuspykälää. Sen sijaan laissa sanotaan olevan ehdoton luvanmyöntämiseste hankkeille, joilla on huomattavan haitallisia vaikutuksia.

Onko vihreillä nyt todella langat käsissään, vai onko Vuotos samaa hallituksen kovaa ympäristöpolitiikkaa kuin ydinvoiman lisärakentaminen?

Ilmastoneuvottelut Kööpenhaminassa ovat kohta loppusuoralla. Panokset ovat kovat, ja kokoukseen odotetaan osallistuvan jopa 115 valtion korkeinta johtoa. Ei ole Kööpenhamina kuin ennen.

Kokouksen etenemistä seurataan tiiviisti. Vasemmistoliiton poliittisen sihteerin Jussi Saramon blogissa saa paikan päältä lähes reaaliajassa päivityksiä keskusteluista niin varsinaiselta kokouspaikalta kuin ruohonjuuritasolta ja mielenosoituksista.

Ilmastokokous on saanut liikkeelle myös ne, jotka kiistävät koko  ongelman. Esimerkiksi Tiede-lehden blogissa Marko Hamilon kirjoitukset ovat kirvoittaneet varsinaisen tulvan ilmastoskeptisiä kommentteja.

Kiivastakin keskustelua tarvitaan. Keskustelu muuttuu kuitenkin nopeasti hedelmättömäksi juupas-eipäs -vänkäämiseksi, kun kymmenien vuosien aikana karttunut tieto ilmastosta kyseenalaistetaan heppoisilla salaliittoteorioilla ja muilla uskomuksilla.

Tulevaisuuden ennustaminen luonnontieteellisten mallien avulla ei ole helppoa. Paljon helpompaa on ummistaa silmänsä koko ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavalta katastrofilta.

Helsinki-Vantaan lentoasema valittiin taannoin maailman parhaaksi lentokentäksi matkatavaroiden käsittelyssä. Nyt Finnair palkitsee työntekijät ulkoistamalla matkatavaroiden käsittelynsä ja siirtämässä satoja työntekijöitä vuokratyöfirma Baronaan.

Osa ihmisistä, joiden työpaikat ja työehdot ovat uhattuina ovat olleet valtionyhtiön palveluksessa pysyvissä työsuhteissa 10-20 vuotta.

Työntekijät ovat marssineet ulos työpaikaltaan ja ovat syystäkin järkyttyneitä ja tuohtuneita.

Ainoa todellinen syy toimintojen ulkoistamiseen on kustannusten karsiminen työntekijöiden asemaa ja oikeuksia heikentämällä. Barona viittasi välittömästi kintaalla työntekijöiden toiveelle irtisanomissuojasta.

Vuokratyöfirman työntekijöiden asema on heikko. Viimeksi Baronan työntekijät olivat lakossa syyskuussa vastalauseena Baronan ja Elisan väitetylle työsuhdekeinottelulle.

Finnairin johdolla on peiliin katsomista. Suhtautuminen työntekijöihin on ylimielistä. Ideologinen ulkoistaminen menee ihmisten työhyvinvoinnin ja työntekijöiden vuosikymmenien aikana kertyneen asiantuntemuksen edelle.

Suomen valtio omistaa Finnairista enemmistön. Voiko valtionyhtiö ulkoistaa toimintojaan tällä tavalla työntekijöiden asemasta ja osaamisesta piittaamatta?

Hallitus antaa Kööpenhaminan ilmastokokoukseen valmistautumisesta tiedonannon huomenna. Kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.) epäilee blogissaan, että hallitus on heittänyt pyyhkeen kehään ennen kuin ottelu on edes alkanut.

Toivoa on silti yhä: EU:n lisäksi myös Kiina ja Yhdysvallat ovat tahoillaan väläytelleet halua päästöjen vähentämiseen. Myös YK:n pääsihteeri uskoo sitovan sopimuksen olevan mahdollinen.

Riippumatta Kööpenhaminan neuvottelujen lopputuloksesta on Suomessa laadittava konkreettinen aikataulu, jolla siirrytään energiasyöpöstä Nurmijärvi-yhteiskunnasta ekologiseen asumiseen, liikenteeseen ja energiantuotantoon.  

Vasemmistoliiton viime vuonna eduskunnassa esittämä ilmastolaki on tarpeen koko yhteiskunnan sitouttamiseksi vuotuisiin päästövähennyksiin.

Suomen hallitukselta näyttää tyystin kadonneen oma aloitteellisuus. Vihreillä on toki roolinsa pitkän aikavälin unelmien maalareina, mutta tämän päivän todellisista ratkaisuista päättävät kokoomus, keskusta ja muut elinkeinoelämän juoksupojat.

Tietoyhteiskunnassa olemme tuoreen raportin mukaan jo pudonneet muiden maiden kelkasta. Pelkäänpä, että meille käy näin myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Olin eilen Turun Radiossa keskustelemassa Aamuset-lehden päätoimittaja Lasse Virtasen kanssa. Oli mukava huomata, että jutustelumme kirvoitti niin paljon kommentointia ja mielipiteenvaihtoa.

Mielestäni on outoa, että presidentin valtaa halutaan entisestään karsia. Presidentin vallan kaventaminen ei suinkaan lisäisi eduskunnan valtaa vaan johtaisin vallan keskittymiseen entistä enemmän hallitukselle ja pääministerille.

Valmisteilla olevassa perustuslakiuudistuksessa on löydettävä keinoja vahvistaa suomalaista demokratiaa. Myös presidentillä on oltava valtaa. Muuten mennään kohti hallituksen diktatuuria.

Turun radion sivuilla voi lukea lisää keskustelustamme tai kuunnella koko lähetyksen