Olen alkanut pitää blogiani uudella sivulla. Lue uusia juttuja sivultani www.annikalapintie.net

Eduskunnassa käsiteltiin tänään jätevesiasetusta. Asetus on epäonnistunut ja se tulisikin kumota ja kirjoittaa kokonaan uusiksi.

Jätevesiasetuksen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa. Tavoite on erittäin tärkeä, mutta esitetyillä keinoilla ei siihen päästä.

Vesistöjen tila ei ole sanottavasti parantunut, sillä suurimpiin saastuttajiin ei ole puututtu.

Maatalous aiheuttaa Suomen vesistöihin joutuvista fosforipäästöistä 67 prosenttia ja typpipäästöistä 53 prosenttia. Haja-asutus puolestaan vastaavasti 8 ja 3 prosenttia.

Kumpi saastuttaakaan Itämerta enemmän: maatalous vai haja-asutus?

Maatalouden ympäristötukea maksetaan vuosittain noin 350 miljoonaa euroa. Tuen tarkoitus on vähentää maatalouden ympäristöhaittoja, mutta käytännössä sitä on maksettu kaikille maatiloille ikään kuin piilotettuna tulotukena.

Milloin ympäristötuilta aletaan vaatia näyttöä, että niitä todella käytetään ympäristön tilan parantamiseen?

Vauhdikas ja värikäs Ylen pääjohtaja ei saanut jatkoaikaa, vaikka monet pitivät häntä pätevänä ja uudenaikaisena johtajana. Facebook-mies ei vakuuttanut vanhaan jumittuneita. Enemmistö päättäjistä katsoi paremmaksi nimittää tilalle toisen, jonka toivottiin vain heikosti erottuvan tapetista. 

Turussa opiskelijat kerääntyivät tänään Yliopistonkadun kävelykadulle mielenilmaukseen vaatimaan opintorahan sitomista indeksiin. Helsingissä mieltä osoitettiin eduskuntatalon portailla. Samaa vaatimusta opiskelijat ovat joutuneet esittämään vuodesta toiseen, ilman vastakaikua vallassa olevilta oikeistopuolueilta.

Opiskelijat tuntevat itsensä petetyiksi ja turhautuminen on ymmärrettävää. Hallitus on nyt toteuttamassa yhdessä sovitusta kompromissista opintotuen uudistamiseksi vain heikennykset, mutta parannukset jätetään toteuttamatta. Tosi reilua?

Opintotukea ei ole sidottu indeksiin, minkä vuoksi sen ostovoima on jäänyt reippaasti jälkeen yleisestä hinta- ja ansiokehityksestä. Parin vuoden takaisesta korotuksesta huolimatta opintorahan reaaliarvo on nykyisin pienempi kuin vuonna 1992.

Suurimmillaan opintotuen ostovoima oli Kelan mukaan lukuvuonna 1975-76. Tuolloin opintolainaa kannatti ottaa nykyistä enemmän, koska korkean inflaation ja valtion korkotuen vuoksi laina oli opiskelijalle hyvin edullista. Nykyisin opintolaina on markkinaehtoista.

Vasemmisto on esittänyt kaiken perusturvan nostamista 750 euroon. Myös opintorahaan olemme esittäneet tasokorotusta siten, että tavoitteena on sama 750 taso kuin muissakin etuuksissa. Turvattu toimeentulo nopeuttaisi monen opintoja ja edistäisi eri lähtökohdista olevien opiskelijoiden tasa-arvoa.

Opiskelijoiden toimeentulo on saatava kuntoon. Silloin myös opiskelijajärjestöt voisivat keskittyä muihin asioihin eivätkä joutuisi enää vuodesta toiseen vaatimaan perusoikeuksiaan.

Eduskunta käsittelee tulevana syksynä hallituksen esitystä Selkämeren kansallispuiston perustamiseksi. Esitystä on nyt muutettu niin, että kaikkien osapuolten näkemykset on otettu huomioon ja saatu aikaiseksi kompromissi.

Alue käsittää 160 kilometriä pitkän vyöhykkeen, joka ulottuu Kustavin edustalta Merikarvialle. Kannatan puiston perustamista. 

Selkämeren kansallispuiston kohdalla ympäristö- ja työllisyysnäkökohdat eivät ole ristiriidassa vaan tukevat toisiaan. Kansallispuiston perustamisen eräs tarkoitus on turvata luonnonkalakantojen elinvoimaisuus ja sitä kautta kalastuselinkeinon jatkuminen. Kalastus tulee olemaan sallittua koko kansallispuiston alueella.

Myös kalankasvatukselle jää esityksessä tilaa. Pitkällä aikavälillä vain puhdasvetinen ja lajistoltaan rikas Itämeri mahdollistaa myös kalastuksen, kalankasvatuksen ja siihen liittyvän elintarviketeollisuuden jatkumisen alueella.

Ilman riittävää suojelua myös rannikon ja saariston virkistys- ja elinympäristö kärsisi, ja vaikuttaisi ennen pitkää myös rantatonttien arvonalenemiseen. 

Kansallispuisto ei ole toistaiseksi saanut yksiselitteistä kannatusta. Myös Varsinais-Suomen maakuntahallitus on Ilkka Kanervan (kok.) johdolla vastustanut kansallispuistohankkeen toteuttamista esitetyssä laajuudessa.

Esitetynlaisen puiston vastustamiselle on vaikea löytää kestäviä perusteluja. Alue on ainutlaatuinen kokonaisuus, ja se on syytä suojella. Kansallispuistoa eteläiselle Selkämerelle on suunniteltu jo vuodesta 1996 alkaen. Toivottavasti hanke myös vihdoin toteutuu. On kaikkien etu, että Itämeri pysyy puhtaana.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen pitää Kansan Uutisten haastattelussa perusteltuna yleisen eläkeiän nostamista jopa 70 vuoteen.

Uskomattoman paksua puhetta, kun muistetaan että johtajat itse jäävät yleensä eläkkeelle viimeistään kuusikymppisinä. Jos lausunnon antaja olisi joku muu, niin tätähän pitäisi vain huonona vitsinä!

Eläkeiän nosto on väärä ratkaisu aikana, jolloin työelämä muuttuu vuosi vuodelta stressaavammaksi, epävarmemmaksi ja kuluttavammaksi. Nykymenolla ihmiset eivät pysy työkykyisinä edes 60-vuotiaiksi, saati sitten seitsemänkymppisiksi.

Tehostukset, lomautukset ja resurssien leikkaukset syövät ihmisten työhyvinvointia ja työmotivaatiota kovaa tahtia. Sellaisia yli-ihmisiä, jotka innolla ja kiitoksella painaisivat töitä aina hautaan saakka ei ole olemassa kuin EK:n päiväunissa.

Eläkeiän nostolla pelottelun sijaan työnantajat voisivat myös katsoa peiliin. Työntekijöiden syyttelyn sijaan työnantajat voisivat itse lopettaa yli 50-vuotiaiden irtisanomisen työttömyysputkeen.

Jos työuria oikeasti halutaan pidentää, saisi työhyvinvointiin panostamalla paljon enemmän aikaan.

Eduskunta hyväksyi tänään kahden uuden ydinvoimalan rakentamisen. Päätös on erittäin valitettava ja vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. 

Omat perusteluni vastustaa ydinvoimaa ja edistää uusiutuvaa energiaa esitin vasemmiston ryhmäpuheessa viime tiistaina.

Ydinvoimalupien lopullisessa käsittelyssä esitin vihreiden Oras Tynkkysen tukemana hallituksen ydinvoimaesitysten hylkäämistä. 

Ydinvoimausko kuitenkin jyräsi alleen järjen äänen. TVO sai luvan lisärakentamiseen äänin 120-72 ja Fennovoima saa rakentaa uuden ydinvoimalan Pohjois-Suomeen äänin 121-71.

Hallitus, joka haluaa Suomesta asukaslukuun nähden maailman suurimman ydinjätteen tuottaja, ei ansaitse luottamustamme. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki esitti ydinvoimapäätösten jälkeen epäluottamusta hallitukselle. Hallituksen jatkoa kannatti 145 kansanedustajaa ja vastaan äänesti 45 kansanedustajaa.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä kaikkien aikojen suurinta ydinvoiman lisärakentamista ajava hallitus on heidän luottamuksensa arvoinen. Vihreiden kaikki kansanedustajat äänestivät hallitusen luottamuksen puolesta.

Kiitokset Greenpeacelle, vasemmistonuorille ja muille kansalaisjärjestöille, jotka ovat sinnikkäästi jaksaneet puolustaa Suomen ja tulevien sukupolvien etua.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään esityksestä kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen. Ehdotin vasemmiston ryhmäpuheessa hallituksen päätösten kumoamista. Ydinvoima on surkea ratkaisu niin ihmisten, ympäristön kuin tulevien sukupolvien kannalta.

Ydinvoima on ulkoa tuotua teknologiaa. Uraani tuodaan ulkomailta, polttoaine rikastetaan ulkomailla ja myös voimaloiden rakentajat tuodaan ulkomailta, sähkökin myytäisiin ulkomaille. Kotimaahan jäisivät vain ydinjätteet.

Ilman mittavaa piilotukea veronmaksajilta energiayhtiöille ydinvoima olisi kannattamatonta ja ydinsähkön hinta moninkertainen. Päästökaupan kautta Suomen neljä ydinvoimalaa keräävät vuosittain tukiaisia satoja miljoonia euroja. Hallitus tukee ydinvoimaa myös sillä, että ydinvahingon vastuuta rajoitetaan. 

Tämä on hyvä muistaa, kun miettii sitä, että näinä päivinä halutaan kieltää kaduilla kerjääminen Suomessa. Ihmisen köyhyydestä halutaan toisin sanoen tehdä rikos, mutta samaan aikaan palkitaan energiayhtiöiden kannattamattomuus! Kolikon kerjääjä on oikeistopoliitikon mielestä inhottava rikollinen, mutta satojen miljoonien ydinvoimatukiaisten kerjääjä ei.

Ydinvoiman sijaan resurssit on laitettava uusiutuvan energian investointeihin. Uusiutuvasta energiasta riittäisi työtä kymmenille tuhansille ihmisille eri puolilla maata. Suomeen voitaisiin asentaa tuulivoimaa, metsähaketta ja muuta bioenergiaa monen ydinvoimalan verran. Tanskassa tuulivoimaa on jo yli 20 kertaa ja Ruotsissa yli kymmenen kertaa Suomea enemmän.