Eilen täysistunnon välikysymyskeskustelussa kuuntelin sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuhetta, jota piti varapuheenjohtaja Jukka Gustafsson. Tunsin hämmentävän mattinykäsmäisen Bon Voyage kokemuksen eli ihan kuin olisin elänyt hetken jo joskus aiemminkin. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Puheessaan Gustafsson vaati kansalaisille vaalilupauksien kuluttajansuojaa. Olen Gustafssonin kanssa ihan samaa mieltä siitä, että ei saa luvata sitä mitä ei aio oikeasti pitää.

 

Huoneeseen päästyäni kaivoin kotisivuiltani esiin kolumnin, jonka olin kirjoittanut Vasemmistonaisten Pippuri-lehteen maaliskuussa 2004. Kolumni käsitteli Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen tekemää politiikkaa ja vaaleissa annettuja vaalilupauksia.

 

Karkeasti kyse oli siitä, että Keskusta ja SDP tekivät hallituksessa mittavat veronalennukset, joista ei kuitenkaan ollut juuri mitään puhetta vaalikentillä. Jos kiinnostusta riittää, niin kolumni on edelleenkin luettavissa kotisivuillani.

 

Taas siis eletään samanlaisessa tilanteessa. Vuonna 2003 äänestäjät äänestivät hyvinvointivaltion puolesta. Vaalien jälkeinen hallitus kuitenkin helli yritysjohtajia ja muita suurituloisia ylisuurilla veronalennuksilla. Nyt vallassa ovat puolueet, jotka lupasivat toista ja tekevät toista. Kysy vaikka Sari Sairaanhoitajalta.