Viimeisin idea näyttää nyt olevan hinkua Turun kaupungin eläinhoitolaa yksityiseksi. Tarjokkaita kunnallisen eläinhoitolan tilalle ovat nyt yllättäen Turun Sanomien mukaan aikoinaan Vanni-norsun huonosta kohtelusta syytetty Liedon Zoolandia ja paimiolainen sikafarmari. Myös tätä 600 porsaan kinkkutehtailijaa on epäilty eläinsuojelurikoksesta.
Ovatko tässä tosiaan tarjolla Turun seudun laadukkaimmat eläinhoitopalvelut? Painaako kaupungin vaakakupissa poliittinen yksityistämisideologia enemmän kuin laatu?
Viime syksynä Turun kaupunginvaltuusto myönsi lisärahaa uuden eläinhoitolan rakentamiseen. Keväällä jotkut virkamiehet alkoivat kuitenkin valitella liian korkeita rakennuskustannuksia. Perustelu on kestämätön: hoidon tarpeessa olevia eläimiä ei paljoakaan kiinnosta hoitotilojen arkkitehtuuri tai materiaalivalinnat. Tilat voitaisiin siis rakentaa edullisesti ja käytännöllisesti. Eläimiä koskettaa ennen kaikkea hyvä ja asiantunteva hoito.
Usko yksityisen tehokkuuteen on tuttua ihmisten hoitopalveluista. Lääkäripulan synnyttämille rahakkaille ostopalvelumarkkinoille tuntuu kyllä riittävän halukkaita yksityislääkäreitä.
En voi ymmärtää kuinka aiemmin eläinrääkkäyksestä epäilty sirkus tai kinkkutehdas voivat taata eläinten hyvinvoinnin paremmin kuin kaupungin oma eläinhoitola. Hoitoa ei ole vielä se, että eläimet ovat poissa ihmisten silmistä.
Onko inho julkisia palveluja kohtaan Turussa tosiaan jo näin pitkällä? Hinnasta ja laadusta viis kunhan päästään kaupungin omasta palvelutuotannosta eroon. Eläimillä ei ole mahdollisuutta valittaa saamastaan hoidosta. Pelkään pahoin, että syksyn mittaan yhä useammalle löydetylle, rääkätylle tai hoitoa tarvitsevalle eläimelle tulee entistä tukalammat oltavat. Elleivät sitten pääse kokonaan hengestään, kun eläimen lopettaminen on hoitoa halvempi ratkaisu.
