Euroopan toiseksi suurin halpalentoyhtiö EasyJet ilmoitti aloittavansa lennot Helsingistä Lontooseen marraskuussa, vaikka halpalentoyhtiöiden konkursseja on povattu pitkään. Kuinkahan pitkään yhtiö Suomessa viihtyy?
Öljyn kallistuminen siirtänee ennen pitkää halvat lennot ja kaukomaille tehdyt jokavuotiset rantalomat historiaan. Menneen ajan huvina pidetty laivamatkailu tekee paluuta. Toivottavasti renessanssin saavat kokea myös rautatiet.
Valtio voi nopeuttaa matkailukulttuurin muutosta fossiilisia polttoaineita verottamalla ja rautateitä tukemalla. Ilmastolaki, jossa tavoitteeksi asetettaisiin viiden prosentin vuotuinen päästövähennys, olisi oiva ohjenuora.
Lentoyhtiöiden propagandassa lentäminen on tietenkin puhdasta ja ekologista. Laivamatkustuksesta on nyt löydetty sopiva syntipukki.
Myös vihreiden Osmo Soininvaaran mukaan Helsingistä olisi "paljon vastuullisempaa" mennä Tukholmaan lentäen kuin laivalla. Hän pohjaa tietonsa VTT:n tutkimukseen eri liikennemuotojen hiilidioksidipäästöistä. Laivamatkustus synnyttää niitä henkilökilometriä kohti eniten. (http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm)
Lukuihin tutustuminen herättää kysymyksiä. Tutkimuksen mukaan autolautan matkustaja tuottaa lentämiseen verrattuna lähes tuplasti enemmän hiilidioksidia. Samanaikaisesti rahdin kuljettamisesta ilmateitse koituu autolauttaan verrattuna lähes viisikymmentä kertaa enemmän päästöjä. Kuinka tämä on mahdollista?
Laivojen kuormitusta nostaa käsittääkseni se, että Suomen ja Ruotsin välisillä autolautoilla kulkee valtava määrä rahtia. Tällaisessa maallikosa herää epäillys, että tutkimus on jotenkin yliarvioinut matkustajien osuuden laivojen päästöihin. Saastuttaako laivamatka lentämistä enemmän?
