Suomen hallitus suunnittelee rajuja leikkauksia kehitysyhteistyöhön aikana, jolloin avuntarve on suurempi kuin koskaan. On puhuttu jopa 140 miljoonan euron leikkauksista. Toimia perustellaan mm. kotimaan työllisyysmäärärahoilla. Tällainen Suomen vähäosaisten ja maailman köyhien asettaminen vastakkain on tyrmistyttävää.

Vaatimus kehitysmäärärahojen nostosta YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin kansantuotteesta on ollut vaaleissa vihreiden keskeisiä vaatimuksia. Vanhasen ykköshallituksen piti saavuttaa tuo taso 2010 mennessä, nyt tavoite on vuodessa 2015. Vedätys on selvää, mutta vihreät eivät ole sitä huomaavinaan.

Vihreän liikkeen alkuaikoina olivat puheet suuria ja tavoitteet korkealla. Uudenlainen poliittinen liike syntyisi ympäristöliikkeen, ydinvoiman vastaisen liikkeen ja kehitysmaaliikkeen ympärille.

Mutta mitä on tapahtunut? Vihreät käyvät huutokauppaa vanhoilla unelmillaan. Mikään ei ole pyhää ja kaikki on kaupan. Ydinvoiman vastustaminen ja globaali oikeudenmukaisuus eivät näytä maksavan paljon.

Vihreistä on tullut pikkuporvarillinen oikeistoliberaali yleispuolue, joka ei vastusta muun oikeiston ympäristöstä ja köyhistä piittaamatonta politiikkaa. Aidosti luonnosta ja ihmisistä välittävä vihreä liike näyttää kuolleen.

Mikä periaate on vielä myymättä? Eläinten oikeudet? Ilmastonmuutos?