Hallitus aikoo esittää tasaista kymmenen prosentin korotusta niin viinan, viinin kuin oluen veroihin.

Raittiusmiehenä tunnetun Matti Vanhasen (kesk) ykköshallitus alensi vuonna 2004 alkoholijuomien veroa keskimäärin 33 prosentilla. Tarkoitus oli vähentää viinarallia EU:hun liittyneestä Virosta. Seurauksena alkoholin kulutus lisääntyi Suomessa voimakkaasti, samoin kuin sen haittavaikutukset.

Viimeksi syyskuussa 2006 esitimme alkoholiverotuksen kiristämistä. Nyt hallitus on pikkuhiljaa tulossa samoille linjoille: veroja hilataan ylöspäin ja kohta ollaan taas ihan samalla tasolla kuin ennen koko veronalennusseikkailua.

Viinaverolla on alkoholin kulutuksen kannalta suuri merkitys. Erikoistutkija Christoffer Tigerstedt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää alkoholiveronkorotusta hyvänä asiana, vaikka arvostelee nyt kaavailtua korotusten tasalinjaa. Sosiaali- ja terveyspoliittisten vaikutusten kannalta olisi parasta korottaa oluen ja viinan hintaa ja suosia viinejä.

Koko veronalennusseikkailu on jälleen yksi oiva esimerkki hallituksen lyhytjänteisestä ja poukkoilevasta linjasta. Viinarallin ja valtion kassan hetkellisen vajauksen pelossa vaarannettiin kansalaisten terveys vuosikausiksi ja aiheutettiin lisääntyneiden terveys- ja sosiaaliongelmien muodossa yhteiskunnalle moninkertaiset kustannukset.

Liiallisen alkoholinkäytön seurauksena kuolee vuosittain jopa kolmetuhatta suomalaista. Nyt maksetaan alkoholiveron nostolla rikkaiden veronalennuksia. Milloin hallitus alkaa ajatella myös kansalaisten hyvinvointia?