Pahoinpitelyjä ja raiskauksia tuli viime vuonna poliisin tietoon ennätyksellisen paljon. Osa väkivallan kasvusta on selitettävissä lisääntyneellä alkoholin käytöllä. Tämän takia myös naisten osuus väkivallantekijöistä on kasvanut. Viina ei kuitenkaan selitä perusongelmaa, eli väkivallan korkeaa tasoa Suomessa.

Joskus muistan kuulleeni, että maamme väkivaltaisuutta on selitetty itäisellä sijainnillamme. Itään mentäessä kun kulttuuri kovenee ja väkivaltaistuu. Lännessä taas ollaan pehmompia. Pitääköhän tämä yksinkertaistettu teoria paikkansa?

Joka tapauksessa tehdään Suomessa henkirikoksia enemmän kuin Ruotsissa. Myös parisuhdeväkivalta on meillä kaksi kertaa tavallisempaa. Venäjällä ollaan vielä väkivaltaisempia. Selitys on kuitenkin pinnallinen ja sisältää aiheettoman synninpäästön: maantieteellehän emme voi mitään! Selitys on myös epäuskottava, sillä väkivaltaa parisuhteissa on paljon myös Etelä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Suomessa siirtyminen pellolta tietoyhteiskuntaan oli hirvittävän nopea. Erityisen vaikeaa muutos oli sodan käyneelle miessukupolvelle. Sodasta tuotiin kotiin ahdistus ja psyykkiset ongelmat. Sota jätti syvät arvet suomalaisen miehen mieleen. Mieskulttuurista tuli raaka ja väkivallasta osa miehisyyttä. Poliisi ei "jätkien nahisteluun" puuttunut.

Kulttuuri ja mentaliteetti muuttuvat hitaasti. Entistä suurempi rikosten ilmoitusalttius ja poliisin tehostunut toiminta selittävät osaltaan viimeaikaista kasvua väkivaltatilastoissa. Ehkä kulttuuri on muuttumassa ja yhteiskunta vihdoin ottaa väkivallan vakavasti? Raiskauksesta on tullut virallisen syytteen alainen rikos. Hyvä niin, mutta se ei riitä.

Suomessa 20 prosenttia naisista on joskus kohdannut väkivaltaa parisuhteessa. Sitä ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Yhteiskunnan on tuomittava väkivalta tosissaan.