Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) kertoi julkisuuteen, että kauan valmisteltu sähköpostien urkintalaki on nyt tulossa eduskunnan käsiteltäväksi.

Lex Nokiaksi tituleerattu laki on sorvattu juuri Nokian ja muiden suomalaisten suuryritysten tarpeisiin. Toteutuessaan laki antaa yrityksille luvan vahtia työntekijöiden sähköpostin tunnistamistietoja. Luvallista olisi siis seurata esimerkiksi kenelle viestejä lähetetään, liitetiedoston muotoja sekä lähetysaikoja.

Pöyristyttävää lakiesityksessä on, että työnantajan ei tarvitse pyytää keneltäkään lupaa sähköpostiliikenteen seuraamiseen tai tietoverkon luvattoman käytön tarkkailuun. Tavallisesti Suomessa on totuttu siihen, että yksityisyyden suoja on korkea ja ilman erityisen painavia perusteluita ei näitä oikeuksia loukata.

Lakiesityksen mukaan tarkkailu voidaan aloittaa ilman, että olisi syytä epäillä yrityssalaisuuksien vuotamista. Pelkkä työnantajan ilmoitus yhteistoimintamenettelyssä riittää.

Hallitukselta näyttää nyt kokonaan unohtuneen, että perustuslakimme mukaan edelleenkin "kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton".

Sähköisen viestinnän ja myös tunnistamistietojen tulee ehdottomasti kuulua tämän suojan piiriin. Ihan kuten tavallinen kirjepostikin kuuluu. Viestit ovat luottamuksellisia, vaikka ne lähetetäänkin työnantajan koneelta tai verkosta.

Joidenkin lähteiden mukaan lakiesitys on tehty vain ja ainoastaan Nokia jatkuvan painostuksen takia. Monen asiantuntijan mukaan on epätodennäköistä, että lailla edes oikeasti voitaisiin puuttua yrityssalaisuuksien vuotamiseen kilpailijoille. Salaisuuksien vuotaminen perinteisten paperikopioiden tai muistitikkujen avulla on kuitenkin paljon todennäköisempää.

On todella huolestuttavaa, että meillä on hallitus ja pääministeri, jotka suhtautuvat täysin kritiikittömästi joidenkin eturyhmien vaatimuksiin. Hallitusta ei näytä vaivaavan, vaikka nämä vaatimukset olisivat perustuslain ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vastaisia.

Viime vuosina on eduskunnassa hyväksytty useita lakeja, joilla on rajattu kansalaisten yksityisyyden suojaa. Rajauksien perusteena on yleensä joko sisäisen turvallisuuden varmistaminen, terrorismin torjuminen tai yritysten vaatimusten noudattaminen. Esimerkkinä jo hyväksytyistä laeista on matkustajalentokoneiden alas ampumisen salliminen tai salakuuntelulaki, jolla poliisi voi kuunnella sivullisiakin - varmuuden vuoksi.

Milloin saadaan eduskunnan käsittelyyn hallituksen esitys, joka suojaisi kansalaisia vainoharhaisilta hallituksilta.