<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Maanantaina Helsingin Sanomissa oli Jouko Martikaisen kirjoitus tuloeroista. Hän on tehnyt väitöskirjan ja juttu perustuu hänen sitä varten tekemiinsä tutkimuksiin. Työttömyyden hoitoa ja tulonsiirtoja käsittelevät tutkimustulokset ovat tylyjä.

 

Martikaisen mukaan palkansaajien reaaliansiot ovat kasvaneet vuodesta 1995 lähtien neljänneksen. Tuloveronalennuksien ansiosta tulot ovat samaan aikaan kasvaneet vielä keskimäärin 12 prosenttia.

 

Sen sijaan pienituloisimpien lisätulot ovat olleet olemattomat. Kansaneläkkeitä, työmarkkinatukea ja opintotukea ei ole juuri korotettu. Lisäksi pienituloisimpien verotus on kiristynyt. Kunnallisveroja on korotettu yhden prosenttiyksikön verran.

 

Tyypillisen pienituloisen, työmarkkinatukea saavan, verotus on kiristynyt vielä toisen prosenttiyksikön siksi, että kunnallisverotuksen perusvähennys on jätetty tyystin vaille päivityksiä.

 

Palkkaveronalennukset ovat suosineet selkeästi suurituloisia. Vuodesta 1995 ovat suurituloisen nettoansiot kasvaneet 14 prosenttia. Pienipalkkaisen nettoansiot ovat samaan aikaan kasvaneet vain yhdeksän prosenttia.

 

Yksi Martikaisen huomioista on se, että kolmikantaneuvotteluissa ei ole mukana työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai lapsiperheitä. Neuvotteluissa hallituksen tulisi edustaa valtiota eli kaikkia kansalaisia. Näyttää siltä, että palkansaajat ja työnantajat ovat neuvotteluissa yliedustettuina ajamassa omia etujaan, jolloin päätökset on tehty vähäosaisten kustannuksella.

 

Periaatteessa kolmikannassa ei päätetä sosiaaliturvakysymyksistä. Jos kuitenkin sovitaan miljardien veronalennuksista, niin on päivänselvää, ettei köyhille jää enää mitään jaettavaa.

 

Näin ei saa enää jatkua. Seuraavaan hallitukseen on saatava enemmistö, joka vastustaa tuloerojen kasvattamista. Emme voi hyväksyä yhteiskunnan jatkuvaa eriarvoistumista. Nykyisen hallituksen aikana ovat tuloerot päässeet repeämään, vaikka valtion talous on saatukin hyvään vireeseen lama-aikojen jäljiltä.

 

Vanhasen hallituksen ei ole tarvinnut enää jatkaa edellisten hallitusten säästölinjaa, vaan se on syytänyt rahaa tarpeettomiin veronalennuksiin. Varaa olisi jo ollut työmarkkinatuen, kansaneläkkeen, opintotuen ja lapsilisien korottamiseen. Mutta halua tähän ei ole ollut.