Maanantain Hufvudstadsbladet kertoi Suomessa vaikuttavasta "Keskiviikkokerhosta". Lupsakka ja viaton nimi, mutta mistä onkaan kyse. Kerhoon kuuluu vain miehiä, joilla on valtaa.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kerho ja sen jäsenluettelo on tähän asti ollut tiukasti varjeltu salaisuus. Tuntuu olevan vähän Vapaamuurarien tyylinen klubi, "hyvä veli" –seura, jossa kaveria tuetaan ja muille ei paljasteta, mitä keskenään on puhuttu ja sovittu.

 

Jäsenyyttä ei voi hakea, vaan jäseneksi kutsutaan tarkasti valikoituja vaikuttajia. Naisia ei hyväksytä. Jäsenluettelo onkin mielenkiintoista luettavaa. Liike-elämän pamppuja, politiikan ja ammattiyhdistysliikkeen huippuja. Jäsenyys edellyttää vaikutusvaltaa ja paksua lompakkoa.

 

Viimeaikaiset pääministerit Anneli Jäätteenmäkeä lukuun ottamatta ovat kaikki olleet seuran jäseniä. Poliittinen värikirjo on muutoin laaja, paitsi että demareista vasemmalle ei nimiä löydy. Myös vasemmistodemariksi leimautunut ex-ministeri Erkki Tuomioja puuttuu listalta. 

 

Sinänsä ajatusten vaihto ja keskustelu on aina hyväksi. Salaseuraisuus ja suljetuissa kabineteissa tapahtuva linjanveto sen sijaan kaventaa demokratiaa. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat yleensä tae sille, että myös erilaiset mielipiteet ja arvostukset otetaan huomioon päätöksenteossa.

 

Keskiviikkoseuran salaisiin keskusteluihin osallistuvat miehet ovat myöhemmin tekemässä sitovia päätöksiä. Ja julkisuudessa seuran herrat ovat suloisesti keskenään samaa mieltä. Lieneekö seuran olemassaolo selitys sillekin, että demarien johto ja ay-liike hyväksyivät mukisematta varallisuusveron poiston. Onko herraseura selitys myös sille, miksi naisten palkat ovat edelleen paljon miesten palkkoja alhaisemmat.

 

Vastakkain asettelun aika näyttää todellakin olevan ohi. Keskiviikkokerho edustaa suomalaista konsensushenkeä puhtaimmillaan viis´veisaten avoimuudesta, läpinäkyvyydestä ja demokratiasta. Hufvudstadsbladetin nimilistan mukaan keskiviikkokerhossa istuvat sulassa sovussa niin liike-elämän, hallituksen, opposition, työmarkkinajärjestöjen, valtioyhtiöiden ja mediankin vaikuttajia.

 

Nimilista löytyy Hbl:n 8.10.2007 julkaiseman jutun lopusta.