Tämän päivän Turun Sanomissa oli juttu Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenilleen tekemästä kyselystä kauppojen aukiolosta. Seudun kauppiasyrittäjistä kaksi kolmasosaa haluaa pitää kauppojen aukiolosäännökset nykyisellään.

Lisäksi kolmasosa kauppiaista halusi jopa supistaa nykyisiä aukioloaikoja.

On pakko ihmetellä: Kuka oikein haluaa taas väkisin lisätä kauppojen aukioloaikoja, kun kauppiaat itsekin sitä vastustavat. Kuka haluaa Suomesta yhteiskunnan, joka toimii ylikierroksilla seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia vuorokaudessa?

Vapauttamista vastustavat monet pienyrittäjät, joille aukioloaikojen sääntely mahdollistaa edes yhden lepopäivän pitämisen viikossa. Jotkut kauppiaat eivät nykyisinkään halua siirtyä kauppakeskuksiin pitkien aukiolovaatimusten takia.

Vapaita aukioloaikoja perustellaan sillä, että rajoitukset suosivat pieniä myymälöitä. Tämä taas mukamas asettaisi yritykset eriarvoiseen asemaan. Kuinkakohan on? Toinen toistaan suurempia automarketteja nousee tasaiseen tahtiin ympäri maata. Eivätkä pienten kivijalkakauppojen omistajat näy ansiotilastojen kärjessä.

Isänpäivänä monien huoltoasemien edustoille muodostui pitkiä jonoja. Syynä ei ollut halpa bensa tai renkaidenvaihto. Bensa-asemien kaupat vetivät väkeä, sillä muut kaupat olivat kiinni isänpäivä-sunnuntaina.

Bensan myynnistä on monelle huoltamolle tullut vain sivubisnes. Moottorivikaan taitaa nykyisiltä huoltamoilta olla turha etsiä apua. Suuri osa niiden katteesta tulee vapaasti auki olevasta ruokakaupasta.

Suurtenkin ruokakauppojen ympärivuorokautinen aukiolo sallitaan, jos ne vain ovat muodollisesti osa bensa-asemaa. Tämä ei ole reilua ja vääristää kilpailua.

Kauppojen sijoitteluun voidaan vaikuttaa kaavoituksen avulla. Huoltoasemien erityiskohtelu on johtanut moottoritieliittymien valtavien maantiekeitaiden paisumiseen. Matkailijan öisen välipalan tai mökkiviikonlopun saunaoluiden hankkimiseen riittäisi kyllä pienempikin putiikki.