Katsoessani viikolla Ylen pääuutislähetystä illalla olin vetää voileivän henkitorveen, kun näin ulkoministeriön aluevalvontaosaston päällikön Laura Kansikas-Debraisen happamen "näin on" – kommentin. Kansikas-Depraise vahvisti, että valtionhallinnossa kaavaillaan jalkaväkimiinojen korvaamista yhtä kyseenalaisilla, ellei vielä hirvittävimmillä rypälepommeilla.

Suomi on viimein pitkän vastaan hangoittelun jälkeen luvannut allekirjoittaa jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. Suomi liittyy Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja on luvannut hävittää jalkaväkimiinat vuoden 2016 loppuun mennessä.

Miinojen vastainen kansainvälinen kampanja ICBL on päättänyt ottaa myös rypälepommit osaksi työtään, koska niillä on maastossa hyvin samantyyppiset vaikutukset kuin miinoilla. On riipivää, että miinojen ja rypälepommien karmeus ei avaudu kaikille ihmisille, vaikka televisiolähetyksissä on näytetty näiden aseiden silpomia lapsia ja aikuisia.

Luulisi, että jalattoman ja kädettömän lapsen näkeminen herättäisi kaikki ihmiset näkemään näiden aseiden järjettömyyden. On käsittämätöntä, että Suomen käsissä aseet eivät muka koskaan vahingoita ketään muuta kuin vihollisen sotilasta.

Norjan hallitus ilmoitti viime marraskuussa kutsuvansa koolle kokouksen, jonka tavoitteena on rypälepommien kieltäminen. Suomen on oltava mukana tässä prosessissa. Suomen sooloilu ja vastaan hangoittelu kansainvälisessä asepolitiikassa hävettää. Osallistumisemme globaaliin aseidenriisuntatyöhön on joskus hyvin kaksinaamaista.