Tällä viikolla eduskunnassa on käyty budjettikeskustelua.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) haluaa vastuuta ja lähimmäisenrakkautta kolkkoon suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hyvä, mutta Suomen vanhukset ja lapset eivät syö ja elä pelkästä rakkaudesta. Tarvitaan rahaa ruokaan ja myös yhteiskunnan vastuuta. Kaikkea ei voi sysätä vain lähimmäisten hoivan varaan.

Kaikilla ei ole hyvätuloisia omaisia, joiden puoleen kääntyä.

Teen ensi viikolla esityksen lasten aseman parantamiseksi toimeentulotukea saavissa perheissä.

Lapsilisä ei nykyisin auta niitä lapsiperheitä tippaakaan, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Lapsilisän määrä kun vähennetään toimeentulotuen määrää laskettaessa.

Olen toistanut saman aloitteen jo vuosia, mutta vastaus on aina sama: Suomella ei ole varaa.

Hallituksen rakkauden riittävyyttä epäilevät muutkin. Tänään jätettiin opposition
välikysymys vanhustenhoidon tilasta.

Suomalaisia vanhuksia pidetään laitoksissa sänkyyn sidottuina ja aliravittuina, koska hoitavia käsipareja ei ole tarpeeksi. Tässäkään Kataisen rakkaudentunnustukset eivät riitä, vaan tarvitaan proosallisesti rahaa hoitajien palkaamiseksi.