Olen alkanut pitää blogiani uudella sivulla. Lue uusia juttuja sivultani www.annikalapintie.net
perjantai, 22. lokakuu 2010
Blogini on uudella sivulla
torstai, 14. lokakuu 2010
Tuomiojan resepti
Vuosien varrella olen pikkuhiljaa tottunut siihen, että Sdp:n kansanedustaja Erkki Tuomioja on usein lakien valmisteluvaiheessa äänekkään kriittinen ja vastahankainen oman puolueensa enemmistöön nähden.
Kun päätöksenteon hetki koittaa, niin ykskaks hän on sujuvasti enemmistön mukana, melua siitä pitämättä.
Nyt näyttää siltä, että Sdp on omaksunut Tuomiojan reseptin myös laajemmin käyttöön suhteessa hallitukseen. Välikysymys jätevesiasetuksesta jäi ilman demarien tukea. Ja nyt presidentin vallan säilyminen ei olekaan enää tärkeätä.
Sdp on pesemässä itseään hallituskelpoiseksi porvarien silmissä.
Eduskuntaan tuotiin hallituksen esitys perustuslain muuttamisesta sellaiseksi, että presidentti ei enää olisikaan ulkopolitiikan johtaja vaan pikemmin edustushahmo.
Tällöin Vasemmiston ohella myös sosialidemokraatit älähtivät. Hetken vaikutti siltä, että presidentin vallan riisumiselle ei löytyisikään tarvittavaa enemmistöä.
Mutta nyt tilanne onkin toinen. Ulkoasiainvaliokunta sai valmiiksi oman kommenttinsa perustuslain muutoksesta. Siinä valiokunnan lausunnossa sosialidemokraatit ovat hallituspuolueiden kanssa yhteisrintamassa viemässä presidentin vallan.
Näin SDP soveltaa Tuomiojan reseptiä. Vain Vasemmistoliiton kansanedustajat panivat vastaan.
tiistai, 12. lokakuu 2010
Jätevesiasetus ei puutu suurimpiin vesistöjen saastuttajiin
Eduskunnassa käsiteltiin tänään jätevesiasetusta. Asetus on epäonnistunut ja se tulisikin kumota ja kirjoittaa kokonaan uusiksi.
Jätevesiasetuksen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa. Tavoite on erittäin tärkeä, mutta esitetyillä keinoilla ei siihen päästä.
Vesistöjen tila ei ole sanottavasti parantunut, sillä suurimpiin saastuttajiin ei ole puututtu.
Maatalous aiheuttaa Suomen vesistöihin joutuvista fosforipäästöistä 67 prosenttia ja typpipäästöistä 53 prosenttia. Haja-asutus puolestaan vastaavasti 8 ja 3 prosenttia.
Kumpi saastuttaakaan Itämerta enemmän: maatalous vai haja-asutus?
Maatalouden ympäristötukea maksetaan vuosittain noin 350 miljoonaa euroa. Tuen tarkoitus on vähentää maatalouden ympäristöhaittoja, mutta käytännössä sitä on maksettu kaikille maatiloille ikään kuin piilotettuna tulotukena.
Milloin ympäristötuilta aletaan vaatia näyttöä, että niitä todella käytetään ympäristön tilan parantamiseen?
torstai, 30. syyskuu 2010
Jungner takaisin Yleen!
Vauhdikas ja värikäs Ylen pääjohtaja ei saanut jatkoaikaa, vaikka monet pitivät häntä pätevänä ja uudenaikaisena johtajana. Facebook-mies ei vakuuttanut vanhaan jumittuneita. Enemmistö päättäjistä katsoi paremmaksi nimittää tilalle toisen, jonka toivottiin vain heikosti erottuvan tapetista.
Nyt Jungner on julkaissut kirjan, joka tuo vakuuttavasti esiin hänen kykynsä. Iltapäivälehdet ovat olleet pullollaan sitä, puriko sittemmin pääministeriksi noussut Mari Kiviniemi Jungneria sormeen ja mikä rooli oli asuntoministeriksi edenneellä Jan Vapaavuorella siihen, että Marin ja Mikaelin välit viilenivät. Jungnerin kyvyt on saatava käyttöön! Jungner takaisin Yleen, kevyen viihteen osastolle.
tiistai, 14. syyskuu 2010
Opintoraha sidottava indeksiin
Turussa opiskelijat kerääntyivät tänään Yliopistonkadun kävelykadulle mielenilmaukseen vaatimaan opintorahan sitomista indeksiin. Helsingissä mieltä osoitettiin eduskuntatalon portailla. Samaa vaatimusta opiskelijat ovat joutuneet esittämään vuodesta toiseen, ilman vastakaikua vallassa olevilta oikeistopuolueilta.
Opiskelijat tuntevat itsensä petetyiksi ja turhautuminen on ymmärrettävää. Hallitus on nyt toteuttamassa yhdessä sovitusta kompromissista opintotuen uudistamiseksi vain heikennykset, mutta parannukset jätetään toteuttamatta. Tosi reilua?
Opintotukea ei ole sidottu indeksiin, minkä vuoksi sen ostovoima on jäänyt reippaasti jälkeen yleisestä hinta- ja ansiokehityksestä. Parin vuoden takaisesta korotuksesta huolimatta opintorahan reaaliarvo on nykyisin pienempi kuin vuonna 1992.
Suurimmillaan opintotuen ostovoima oli Kelan mukaan lukuvuonna 1975-76. Tuolloin opintolainaa kannatti ottaa nykyistä enemmän, koska korkean inflaation ja valtion korkotuen vuoksi laina oli opiskelijalle hyvin edullista. Nykyisin opintolaina on markkinaehtoista.
Vasemmisto on esittänyt kaiken perusturvan nostamista 750 euroon. Myös opintorahaan olemme esittäneet tasokorotusta siten, että tavoitteena on sama 750 taso kuin muissakin etuuksissa. Turvattu toimeentulo nopeuttaisi monen opintoja ja edistäisi eri lähtökohdista olevien opiskelijoiden tasa-arvoa.
Opiskelijoiden toimeentulo on saatava kuntoon. Silloin myös opiskelijajärjestöt voisivat keskittyä muihin asioihin eivätkä joutuisi enää vuodesta toiseen vaatimaan perusoikeuksiaan.
